Ohjelmointirajapinnan (API) moninaiset kasvot

Updated: May 27, 2018

Mikä oikein on API? Miten avoin ja sisäinen API eroavat toisistaan? Onko kumppanirajapinta maksullinen? Miten Amancio Bouzan Value Proposition Interface liittyy rajapintoihin? Entä mikä rooli API:lla on digitalisaatiossa.


Ohjelmointirajapinnat eli APIt ovat asia, joka on Suomessa viime vuodet jo noussut esiin enemmän ja enemmän alustatalouden vanavedessä. Kuitenkin näkökulma rajapintaan on monesti hyvin kapea ja yksipuolinen. Yksi keskeinen ongelma on jo termissä itsessään. Se on hyvin tekninen ja mystinen muille kuin teknisesti orientoituneille ihmisille. Näin ollen ei ole ihme, että vastaanottimet hiljenevät kun joku mainitsee sanan API. API on teknisen porukan asia ja “möhkäle” jonka nyansseja esimerkiksi liiketoimintamielessä ei nähdä.


Toinen yllämainittuun asiaan liittyvä ongelma on se, ettei APIen kehitys useinkaan lähde liikkeelle liiketoimintatarpeista vaan siitä tulee IT osaston tekele (kaikella kunnioituksella). Liiketoimintajohto saattaa antaa toimeksiannon että API pitää olla, mutta speksi loppuu siihen. Toisin sanoen liiketoiminta ja tekniikkaihmiset eivät ole dialogissa ja yhteistyössä APIn ympärillä.

API on teknisen porukan asia ja “möhkäle” jonka nyansseja esimerkiksi liiketoimintamielessä ei nähdä.

Tulos on, että IT tekee API:n parhaansa mukaan. API saattaa olla tehokas, helppo ottaa käyttöön ja hyvin dokumentoitu - siis lähes täydellinen API. Mutta sillä ei ole tarkoitusta - ei ole ongelmaa jonka se ratkaisee eikä sillä sitten tehdä mitään. Tulos on hukkaan heitettyä aikaa ja rahaa sekä turhautumista. Yhteinen ymmärrys mikä API on olennaista, jotta yhteinen kieli ja keskustelu voi edetä.


API -tikkataulun avulla API-lajityypit haltuun

Yksi tapa hahmottaa rajapintojen moninaisuutta on ns API -tikkataulu. Sen avulla voi rakentaa perusymmärryksen mitä minkäkin tyyppinen API tyypillisesti tarkoittaa. Tikkataulussa APIen tyypit erotellaan 4 muuttujan avulla:

  1. Onko API julkisesti saatavilla?

  2. Onko käyttöönoton tuki julkisesti saatavilla?

  3. Maksaako käyttö?

  4. Onko sisältö lisensoitu avoimesti?

Muitakin malleja voi toki olla, mutta tämän mallin työstin API-talous 101 -kirjan kirjoittamisen yhteydessä Marjukka Niiniojan kanssa.



Avoimen datan rajapinta


Avoimen datan rajapinta (Open Data Interface) on rajapinta jonka kautta tarjotttu data on aina lisensoitu avoimesti. Se on julkisesti saatavilla erilaisten sivustojen ja katalogien kautta, eikä sen käyttö edellytä sopimuksia tai muuta sellaista. API:n dokumentaatio ja muu käyttöönottoa helpottava materiaali on myös saatavilla ilman rajoitteita.


Rajapinnan käyttö tyypillisesti on ilmaista tiettyy rajaan asti (freetier), mutta raskaasta käytöstä voidaan laskuttaa. Myös julkinen sektori voi toimia näin (maksuperustelaki), vaikkakaan tiedossani ei ole yhtään sellaista rajapintaa. Huolehdittu ja ylläpidetty API ei ilman kustannuksia pysy ajantasalla, saati kehity saadun palautteen perusteella ilman rahaa. Tästä syystä raskaan käytön laskuttamisella voisi olla järkevää yrittää kattaa edes osa syntyneistä kuluista.


Toisinaan APIn kutsumääriä rajataan per käyttäjä päivä/viikko/kuukausi tasolla, joka on viisasta joka tapauksessa. Yleisessä retoriikassa avoimen datan API monesti sekoitetaan avoimen APIn käsitteen kanssa tai käytetään rinnakkain. joka osaltaan on omiaan luomaan sekaannusta. Esimerkiksi eri kaupunkien avoimen datan katalogeissa olevista rajapinnoista puhutaan avoimina rajapintoina. Selkeämpää olisi puhua avoimen datan rajapinnoista. Miksi näin?


Avoimet rajapinnat


Keskimmäisenä taulukossa on avoimet rajapinnat (Open API), joka on metatason käsite, jonka sisään kuuluu julkiset rajapinnat (Public API) ja kumppanirajapinnat (Partner API). Nykyään kuulee arkisessa retoriikassa käytettävän hyvin löyhästi avoimen rajapinnan termiä, joka tarkoittaa yhdelle toista ja toiselle jotain muuta.


Toisinaan avoin API sekoitetaan avoimen datan rajapintaankin, joka on täysin ymmärrettävää, koska avoimen API:n alle kuuluvan julkisen API:n sisältö saattaa olla lisensoitu yleisellä Creative Commons lisenssillä. Julkisen APIn käyttö saattaa myös maksaa ja maksujen perustana oleva liiketoiminta vaihtelee suuresti.


Avoimet rajapinnat (Open API), joka on metatason käsite, jonka sisään kuuluu julkiset rajapinnat (Public API) ja kumppanirajapinnat (Partner API).

Hyvin yleinen käytäntö on maksullisen API:n yhteydessä tarjoata tietty määrä ilmaiskäyttöä (freetier). Yritysten omistamat avoimesti kenen tahansa hyödynnettäväksi tarkoitetut rajapinnat ovat juuri julkisia rajapintoja (public API). Niissä käyttöönotto on parhaimmillaan itsepalveluun perustuvaa ja mahdollisesti tarvittavat tunnukset ja API-avaimet tehdään automaattisesti rekisteröitymisen yhteydessä. Tämän tyyppisestä APIsta kuulee myös puhuttavan silloin tällöin kaupallisena rajapintana.


Toinen avoimien APIen sisään kuuluva API-tyyppi on kumppani-API. Monestikaan kumppanirajapinta ei ole käyttöönotettavissa itsepalveluna, vaan vaatii yhteydenottoa rajapinnan omistajaan. Käyttöönoton tuki kuten dokumentaatio monesti taas on saatavilla julkisesti, jotta rajapintaan pystyy tutustumaan ilman yhteydenottoa. Käytöstä voi joutua maksamaan riippuen ihan yrityksen määrittämästä liiketoimintastrategiasta ja tavoitteista. Toisinaan kumppanirajapinta on keino laajentaa markkinoita tai lisätä esimerkiksi laitemyyntiä (esim Polar) ja silloin kumppanirajapinnan käyttö on usein kumppanille ilmaista.


Hyvä tapa hahmottaa liiketoimintamielessä ero julkiselle ja kumppanirajapinnalle on seuraava: kumppani-API:n avulla kasvatetaan liiketoimintaa ennalta tunnettujen kumppanien kanssa. Julkisen API:n (ja jossain määrin myös avoimen datan API:n) avulla kasvatetaan omaa vaikutusaluetta ennalta tuntemattomien tahojen kanssa.


On myös syytä mainita että aina ei ole välttämättä erikseen julkista ja kumppanirajapintaa, vaan ne ovat yhdessä. Tällöin kumppaneille tarkoitetut ominaisuudet saa käyttöönsä lisäparametreilla tai muulla vastaavalla mekanismilla (esim Visma Sign API).


Sisäiset ja yksityiset rajapinnat


Sisäiset ja yksityiset APIt ovat yrityksen sisäiseen omaan käyttöön. Yksityinen API saattaa olla vain oman applikaation käytössä. Sisäiset APIt ovat oman järjestelmän sisällä toimivia eikä niillä ole yhteyttä “ulkomaailmaan”. Näistä ei julkisuudessa yleensä huudella tai näytetä mitään.


Toinen näkökulma - rajapinta on lupaus arvosta

Edellä avattu API-tikkataulu on yksi työkalu hahmottaa rajapintojen moninaisuutta tuomatta mukaan ollenkaan tekniikkaa. Toisen näkökulman APIen moninaisuuteen on tehnyt Amancio Bouza, joka myös kirjoittaa aiheesta kirjaa. Hänen ajattelunsa lähtökohta on VPI eli Value Proposition Interface, arvonlupausrajapinta.


Bouzan mukaan meidän ei pidä ajatella APIa sovelluksena, joka on kovin yleistä. Sovellukseen vertaaminen on jälleen katseenpitämistä tekniikassa. Sen sijaan Bouza ehdottaa että pidämme APIa liityntänä arvolupaukseen. Ajatteluun on helppo samaistua kunhan ymmärtää että kyseessä on digitaalisten resurssien uudelleenkäytöstä arvon luonnissa. Yhdistämällä arvokasta tietoa keskenään liitynnän avulla voi luoda uutta lisäarvoa esimerkiksi juuri applikaatioiden loppukuluttajille.


Toisaalta pitää muistaa että APIt eivät tarjoile vain dataa, vaan myös toimintoja. Lisäarvo ei siis aina muodostu vain datan saamiseen tai muokkaamiseen liitynnän kautta. Yhden liitynnän avulla voi ratkaista keskeisen asiakaskokemuksen tai -polun ongelman ja siten tuottaa lisäarvoa eli vaikkapa helpottaa rekisteröitymisprosessia.


Olennaista on ymmärtää tässäkin kohdin että ei puhuta tekniikasta, ei siitä onko API REST tekniikalla tehty, tarjoileeko se JSON vai XML dataa vaan mitä lisäarvoa se tuottaa hyödyntäjille. Lähtökohta on APIa asiakkaiden tarpeet ja ongelmat sekä niiden ymmärtäminen ja ratkaiseminen.


Bouzan pyramidi


Toinen nostamisen arvoinen asia (monien joukossa) Bouzan ajattelussa on “Bouzan pyramidiksi” ristimäni kuva (alla). Kuva auttaa ymmärtämään APIn roolia eri tarkoituksissa osana digitalisaatiota (joka on jo lähes kirosana).


https://medium.com/api-product-management/two-breeds-of-api-api-products-and-api-solutions-fa726213ecea

Pyramidin alaosassa puhutaan sähköistämisestä (Digitization), jossa analoginen muoto muutetaan digitaaliseksi. Tätähän on tehty julkisella sektorilla paljon ja pitkään. Paperikaavakkeet on muutettu verkkosivustojen lomakkeiksi. Yksinkertaisempi esimerkki on vaikkapa olemassa olevan tiedon sähköistäminen edes auttavaan digitaaliseen muotoon. Bouza käyttää esimerkkinä dokumentin muuttamista PDF:ksi. Vaikkakin PDF:ää voidaan lukea koneellisesti tai käyttää muita teknologioita sen sisällön tulkkaamiseen, ei mielestäni vielä tässä kohdin pidä puhua koneluettavuudesta sanan varsinaisessa merkityksessä.


API:lla ei tehdä sähköistystä, mutta sitä voidaan hyödyntää digitaaliseen muotoon saadun tiedon tallennuksessa tietokantaan muiden sovellusten hyödynnettäväksi. API:n rooli pyramidin pohjalla on vähäinen mutta keskeinen jatkon kannalta. Hyvin monesti API:t tässä kohdin ovat sisäisiä tai yksityisiä rajapintoja.


Digitalisaatio (Digitalization) viittaa siihen, että liiketoimintaprosessi luodaan, parannetaan tai muunnetaan toiseksi käyttämällä hyväksi digitaalista teknologiaa (kuten API) ja digitaalista dataa. APIn avulla prosesseja muutetaan esimerkiksi vähemmän ihmisten aktiivisuutta vaativiksi eli automatisoidaan. Usein tämä tarkoittaa APIen hyödyntämistä niin omien tietojärjestelmien välillä (sisäinen ja yksityinen API) kuin myös organisaatioiden välillä (kumppani-API).


Tässä kohdin hyötyinä on monesti kustannussäästöt ja parantunut (liiketoiminta)prosessin asiakaskokemus. Tällöin osa yrityksen rajapinnoista on tuotteita, joita kohdellaan kuin mitä tahansa muuta tuotetta ja lähestytään digitaalista transformaatiota.


Digitaalinen transformaation (Digital transformation) tarkoittaa liiketoimintamallien, kyvykkyyksien ja toimintojen perinpohjaista muuttamista siten että hyödynnetään digitaalisten teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia mahdollisimman täysimittaisesti. Bouza ei sen enempää lähde määrittämään mitä tämä “vaihe” konkreettisesti tarkoittaa.


Mielestäni yksi hyvä esimerkki digitaalisen transformaation vaiheeseen päässeestä yrityksestä on Amazon. Heidän API-polkunsa lähti liikkeelle 2002 kuuluisalla ja hyvin tunnetulla Bezosin API mandaatilla. Amazon lähti liikkeelle sisäistä rajapinnoista, jotka tosin tehtiin siihen malliin ja oletuksella että ne julkaistaan muiden käyttöön. Mandaatista liikkeelle lähteneen kehityksen seurauksena Amazonilla on nyt keinot ja kyvykkyys mennä lähes mille tahansa markkina-alueelle kilpailemaan tai luomaan uusia markkinoita.


Case esimerkeillä lihaa luiden ympärille


Kaikki yllä oleva on vain teoriaa ja pohjaa ymmärrykselle joka voi johtaa uuteen liiketoimintaan ja parempiin palveluihin. Yhdistämällä yllä olevan käytännön esimerkkeihin nopeutetaan tiedon omaksumista ja soveltamista omaan toimintaan.


Siksi olen vähän aikaa sitten alkanut yhteiskirjoittaa yritysten kanssa heidän APIen tarinoita liiketoiminnan näkökulmasta. Tuo oma APIsi tarina muiden luettavaksi.

151 views

©2018 by apitalisti
 

Yhteystiedot

Brändit

Apitalist is registered trademark of APInf Ltd

APIOps is registered trademark of Osaango Ltd and APInf Ltd

Tilaa kirja

API -talous 101 -kirja Alma Talent kaupassa!

Podcast

"Opi tuntemaan API -asiakkaasi" podcast -sarja

Lue lisää!