Miksi suomalainen API -devaaja ei blogaa?

Updated: May 18, 2018

Tivissä oli iso kuuden sivun juttu 2017 ohjelmointirajapinnoista eli API -taloudesta ja kansikuvan otsikko oli varsin osuva "API tuo rahaa - ohjelmointirajapinnat muuttuvat liiketoiminnan elinehdoksi". Muuten samaa mieltä tuosta, mutta pitäisi puhua jo pääosin menneessä muodossa. API:t ovat jo elinehto digitaaliselle skaalautuvalle liiketoiminnalle.


Artikkelin julkaisun jälkeen Teknologiateollisuuden Ville Peltola tweettasi (kuva):


Suomessa on vahva ICT-ala, mutta se ei vain näy kehittäjien kirjoittamina blogeina. Tietoa ei jaeta. Tieto jää katedraaleihin eli yrityksiin. Katedraali- basaari metafora lienee tuttu avoimen lähdekoodin parissa työskeleville. Kehittäjät puskevat kyllä koodinsa githubiin, mutta se vaan ei riitä. Tarinat ovat helpommin omaksuttavia kuin siivilöidä jonkun tekemä koodi (hyvää tai huonoa) githubista. Edes pieni blogaus aiheesta ja saaduista opeista auttaisi. Blogaus madaltaisi kynnystä lähteä tutkimaan koodia - kyse on yhä enemmän ajasta ja mihin sen kuluttaa.

Jos sinulla ei ole aikaa kirjoittaa pientä teaseriä mahtavasta ohjelmistostasi Githubissa, miksi kuvittelet että muilla on aikaa lähteä siihen pystymetsästä syventymään?

Miksi siis suomalainen API-kehittäjä tai hyödyntäjä ei blogaa? Tätä jäin pohtimaan joitakin viikkoja sitten. Kyllähän Suomessa kirjoituksia tulee API ja integraatioaiheista alan julkaisuihin "kaupallisina kumppaneina". Niitä vain ei kirjoita tekijät, vaan managerit ja konsultit sekä markkinointiosastot. Kaikki tietää mihin tämä johtaa: siloiteltuja, itsekehun täyttämiä tarinoita, jotka ovat teflonia.

Kirjoituksia tulee API ja integraatioaiheista alan julkaisuihin "kaupallisina kumppaneina". Siloiteltuja, itsekehun täyttämiä tarinoita, jotka ovat teflonia.

Kyselin asiasta Twitterissä ja lähipiirissä. Alla muutama oma tulkintani syistä blogien hiljaiselolle. Lisäksi laitan jutun sekaan ja loppuun ehdotuksia sen suhteen, että mitä asialle voisi tehdä.


Muut asiat elämässä tärkeämpiä - kaista loppu


Kehittäjien aika kortilla - kaista vaan ei riitä. Siinä se yleisimmin esiin tullut syy on. Ne kehittäjät, jotka ovat osaavia, ovat jo aikamoisen työtaakan alla. Heillä ei riitä aika millekään "sivujuonteelle". Samaiset henkilöt monesti ovat jo lisäksi perustaneet perheen. Näin ollen illat sekä viikonloput pyhitetään muulle kuin koodille. En pidä ajattelutapaa mitenkään pahana, päinvastoin. Jos elämä rakentuu vain ja ainostaan koodin ympärille, löytää helposti itsensä lataamosta tai vähintäänkin elää kapeassa putkessa. Tasapainottelen itsekin perhe-elämän ja työelämän välillä. Toki joukkoon mahtuu poikkeuksia.


Ei tarvitse - olen guru


Jotkut (harvat) kehittäjät ovat sellaisia, että heille on aina kysyntää, he päivittävät osaamistaan (monesti omalla ajalla) ja voivat valita mitä tekevät ja kenelle. He vain ovat ja tekevät. He tuntevat oman arvonsa. Kannuksia on ja ollaan ruokaketjun huipulla. Harvempi vain on todella tällä asteella. Enkä käytä tässä superkoodari termiä vaikka niin ehkä jotkut tekevätkin.


Ei ole aihetta - mistä aiheita?


Toinen esiin tullut syy on ettei tiedä mistä kirjoittaa. Noh, onhan se vaikea laittaa Runebergin hattu päähän, jos aihe puuttuu. Tämä puolestaan kertoo siitä, että kehittäjäpiireissä ei olla tarpeeksi yhteydessä toisiinsa. Ollaan siellä omassa kuplassa ja tekemässä tiukasti asiakasprojekteja ja aikaa ei jää "hengailuun". API -maailmassa ei ole isoja ja vakiintuneita yhteisöjä, joissa hengata samanhenkisten parissa. Vuonna 2014 perustin kesälomallani API:Suomi yhteisön, joka on vieläkin hengissä ja voi kohtuullisen hyvin. Sittemmin siirsin yhteisön ylläpidon Mika Honkasella ja lähdin viemään eteenpäin toista API-yhteisöä: APIOps®.


API:suomi ja APIOps eroaa toisistaan ainakin siinä, että ensimmäinen on kansallinen yhteisö ja APIOps on jo globalisoituva laajempi yhteisö. API:Suomi on tällä hetkellä vahvasti painottunut julkisen sektorin asioihin ja APIOps on kehittäjäorientoitunut. API:Suomi on julkinen sektori profiloitunut, koska yksityinen sektori ei Mikan ja minun pyynnöistä huolimatta lähtenyt mukaan avoimeen keskusteluun API-asioista. API-talous on Suomessa julkisen sektorin vetämää tällä hetkellä. Ehkä tässäkin on yksi syy kehittäjien hiljaisuudelle. Joka tapauksessa kyseiset yhteisöt ovat aiheita pullollaan ja aina voi myös kysyä että mikä ketäkin kiinnostaa.


Mitä minä tästä hyödyn?


Joissakin yrityksissä maksetaan korvausta blogaamisesta, tapahtumissa puhumisesta ja muusta "ylimääräisestä". Tämäntyyppiset ulkoiset motivaatiotekijät eivät näytä juuri toimivan, enkä ihmettele.


Missä on devaajien sisäinen palo kontribuoida ja jakaa osaamista? Ehkä ajanpuute selittää myös osittain tätä. Näissä tilanteissa yhteisöjä rakentavien tahojen on vaikea saada ketään devaaja blogaamaan yhteisön blogiin. Yhteisöillä harvemmin on varaa maksaa kirjoittamisesta. Toisaalta vaikka olisi, niin kannattaisiko siihen edes lähteä.


Halutaan ostaa tietyn kehittäjän työpanos


Se mitä kehittäjä hyötyy blogaamisesta ja osaamisensa esille tuomisesta on oman brändin kehittyminen. Työmarkkinat ovat menossa siihen suuntaan että yrityksiltä ei osteta työvoimaa ICT projektien toteutukseen, vaan halutaan tietyt devaajat. Kyse on siis itsensä markkinoinnista. Yrityksen jossa kehittäjä sattuu olemaan kannattaisi antaa työajallaan tehdä "hengausta" ja kirjoittaa blogia, äänittää vlogia tai jotain muuta julkista ja avointa viestintää. Syytä olisi alkaa kiinnostaa blogata API-asioista.


Ei blogata - vedetään livekoodausta!


Mutta ei niin paljon pahaa ettei jotain hyvääkin. Suomalaiset API-devaus gurut eivät blogaa, vaan vetävät live koodaussessioita! Se tosin vaatii paljon aikaa ja uskallusta. Vähän sama kuin manageri vetäisi livedemon isossa konferenssissa. Joku menee aina pieleen. Livekoodaus sessiota kokeiltiin 13.8.2017 APIOps -verkostossa. Viljami Kuosmanen Futurice Oy:stä pisti itsensä tuleen ja rakensi API:n livenä. Tästä oma tarinansa APIOps blogissa.


No mitäs sitten? Mitä asialle voi tehdä?

Suomessa on yrityksiä, joissa yrityskulttuuri mahdollistaa "haahuilun ja hengailun" avoimessa hengessä. Joissakin yrityksissä tämä on saanut julkisesti näkyvän ilmenemismuodon. Yksi tällainen on Futurice Oy:n Spice Program. Sen puitteissa voidaan tehdä henkilökuntaa kiinnostavia projekteja ja käsittääkseni niihin saa käyttää myös työaikaa (voin olla väärässä).

Riittävästi haahuilua - APIOps


Me tarvitsemme ICT -alalle riittävän määrän haahuilua ja rentoa sallivassa ilmapiirissä tehtyä kokeilukulttuuria ja yhteisöllisyyttä. Yritykset voisivat omaksua laajemmin Spice Program tyyppistä toimintatapaa. Lisäksi pitäisi ymmärtää, että jokainen pumpun ei tarvitse rakentaa omaa kuplaansa, vaan osallistua yhteiseen kehittämiseen yhteisöllisen haahuilun mahdollistamiseksi. APIOps -yhteisö on yksi mahdollisuus tulla mukaan ja osallistua.


21 views

©2018 by apitalisti
 

Yhteystiedot

Brändit

Apitalist is registered trademark of APInf Ltd

APIOps is registered trademark of Osaango Ltd and APInf Ltd

Tilaa kirja

API -talous 101 -kirja Alma Talent kaupassa!

Podcast

"Opi tuntemaan API -asiakkaasi" podcast -sarja

Lue lisää!