API -talous rantautui Suomeen elokuussa 2018

Marraskuussa 2017 otin yhteyttä tuntemiini API- ja alustatalouden asiantuntijoihin ja ehdotin API-talous kirjan kirjoittamista. Nimikin minulla oli jo valmiina mielessä - API-talous 101. Kirjan nimi tuli sitä kautta, että olin kirjoitellut verkkoon API 101 juttuja, joissa kerrottiin APIen perusteita, mutta niissä tulokulma oli tekninen.


Aloitteestani kirja API-liiketoiminnasta


Halusin kirjoittaa kirjan liiketoiminnan näkökulmasta - perusteoksen kaikille asiasta kiinnostuneille. Halusin kirjoittaa kirjan suomalaiselle liiketoimintayhteisölle. Siispä API -talous 101.


Kirjaidean isänä, nimen luojana ja APItalistina sekä yhtenä kirjan kirjoittajana otin vastuun muutamista luvuista itse ja yhden kirjoitin yhdessä toisen kirjoittajan kanssa.


Käytännössä kuitenkin kaikki osallistuivat toistensa lukujen taustoittamiseen, kirjoittamiseen, tarkistukseen, viilaukseen ja kommentointiin. Kirja tuli kirjoitettua yhdessä.


API -talous rantautui Suomeen Alma Talentin kustantamana kirjana elokuussa 2018. Kirja on saatavilla kivijalka- ja verkkokaupoissa. Alla tiivistettynä keskeiset näkyvät kontribuutioni kirjaan.


----------------------------------------------


Esipuhe


Ideoimme tämän kirjan kirjoittamista, kun Suomessa juhlittiin itsenäisyyden sadatta vuotta. Miten Suomi pärjää seuraavat sata vuotta? Miten voimme varmistaa kilpailukyvyn myös jatkossa? Hallituksen näkökulmasta alustatalous ja tekoäly ovat ratkaisevassa roolissa. Tahtotila on olla kummassakin edelläkävijä. On kyse sitten tekoälystä tai alustoista, ohjelmointirajapinnalla, eli lyhyesti APIlla, on tässä kaikessa keskeinen rooli.


Miksi sitten juuri nyt päätimme kirjoittaa kirjan? Lyhyesti sanottuna: aika on kypsä ja kokemuksemme mukaan yritysten tarve suuri. API on globaalissa taloudessa noussut yhä merkittävämmäksi tavaksi tuottaa sovelluksia, rakentaa ekosysteemejä ja osallistua alustatalouteen. Katsoimme aiheelliseksi kirjoittaa kirjan, joka on suunnattu liiketoiminnasta päättäville tahoille, ratkaisuarkkitehdeille ja IT-päälliköille, vastaamaan tähän tarpeeseen.  


Meidän tiemme olivat kohdanneet API- ja alustatalousasioissa useissa tapahtumissa ja projekteissa. Marraskuussa 2017 Jarkko Moilasen aloitteesta muodostimme kirjoittajatiimimme. Yksin kirjoittaen näkökulma olisi ollut rajatumpi ja yksipuolisempi – yhdessä täydennämme osaamisellamme toisiamme ja pystymme tarjoamaan lukijoillemme monipuolisemman sisällön.  


Yhteinen huolenaiheemme oli päivittäin käytännön työssä näkemämme suomalaisyritysten lapsenkengissä oleva API-kehitys ja erityi- sesti se, kuinka vähän APIt ymmärrettiin osaksi liiketoimintamalleja ja organisaatioiden kilpailukykyä. Ekosysteemejä synnytettiin lähinnä julkishallinnon rahoituksella ja kannustuksella, eikä alustataloudesta juuri voinut puhua.


Suomessa APIt ovat nousseet julkiseen keskusteluun viimeisen parin vuoden aikana. Tivi kirjoitti elokuussa 2017 kattavan kansijutun ”API tuo rahaa”. Mutta tuovatko APIt ja alustatalous rahaa Suomeen, ja miten se tapahtuu? Valtioneuvoston tilaaman selvityksen mukaan tämä on vähintäänkin kyseenalaista. Kirjoittajaporukastamme Marko Seppänen on tutkimusryhmän kanssa tutkinut rajapintoja ja alustatalouden ns. rajaresursseja sekä niiden levinneisyyttä maailmalla. Suomi on kartalla urheilutermein ”hyvissä iskuasemissa” muttei kehittämisen keskus.


APIen myötä IT-maailman ”kiertotalous” muutti muotoaan. Ennen rajapintojen laajamittaista käyttöä palvelukehityksessä palvelut tuo- tettiin käyttämällä koodia uudelleen. Koodin kierrättäminen yleistyi avoimen lähdekoodin myötä. Eräitä tunnetuimpia avoimen lähdekoo- din voittokulkuja ovat Linus Torvaldsin luoma Linux-käyttöjärjestelmä, Apache-webpalvelin, MySQL-tietokanta sekä Android-käyttöjärjestelmä.


Avoin lähdekoodi muutti maailmaa, ja tuo muutos perustui koodin kierrättämiseen ja uudelleenkäyttöön. Avoin lähdekoodi sekä alustat ovat ehkä yleisempi yhdistelmä (esimerkiksi Android-käyttöjärjestelmä) kuin APIt ja avoin lähdekoodi. Avoin lähdekoodi on yleensä referenssitoteutusten ja yhteiskehitettävien alustojen perusta.


Sittemmin sovellusten ja palveluiden kehittäminen siirtyi API-pohjaiseksi. APIen myötä uusia palveluita kehitettäessä kierrätetään ja uudelleenkäytetään tuotteistettuja ohjelmointirajapintoja – omia ja toisten. Lähdekoodin avoimuudella ei siksi olekaan niin keskeinen rooli API-pohjaisessa palveluiden kehittämisessä.


Ulkopuolisten – usein myös kaukaisten tai tuntemattomien – organisaatioiden APIen hyödyntäminen oman palvelun tuottamisessa vie osaltaan yrityksiä kohti ekosysteemiä, koska samalla organisaatioiden välille syntyy riippuvuuksia. Siirtyminen API-pohjaiseen palveluiden kehittämiseen lyhentää kehittämiseen kuluvaa aikaa radikaalisti. Samalla lyhenee aika ratkaisun markkinoille saattamiseksi. Nopeus on valttia, ja siksi API-lähtöinen kehittäminen on noussut oletusarvon asemaan.

Liiketoiminnan näkökulmasta API luo uusia tapoja kasvattaa omien tuotteiden markkinoita nopeasti. Yritysten välille avatut APIt, joita usein kutsutaan kumppanirajapinnoiksi, avaavat uusia digitaalisia reittejä saavuttaa loppukäyttäjät ja muodostaa tarjontaa kuluttajille. Sen sijaan että joudutaan tuskalliseen kuukausien mittaiseen perinteiseen integraatioprojektiin, yritysten liiketoiminnan mahdollistama yhteistyö voidaan tehdä APIen avulla viikoissa, jopa päivissä.


Tyypillisesti kumppanirajapintojen avulla yhdistetään valmiiksi paketeiksi erilaisia usean yrityksen tuottamia palveluita. Tämä puolestaan helpottaa loppuasiakkaan asiointia. Lopputuloksena syntyy enemmän palvelumyyntiä ja parempi asiakaskokemus, eli kaikki voittavat.


Teknisen integraatiovälineen sijaan ohjelmointirajapintojen on alet- tu ymmärtää olevan yhä enemmän itsessäänkin myytäviä tuotteita tai uudelleenkäytettäviä välineitä erilaisten sovellusten tuottamisessa. Sen vuoksi yritykset ovat alkaneet tarjota tai myydä rajapintoja omilla sivustoillaan (ns. kehittäjäkeskus) haluamilleen kohderyhmille. Näille rajapinnoille on kehitetty alustatalouden ensimmäisiä muotoja, kuten yhteisiä markkinapaikkoja. Yksi hyvä esimerkki tästä on Amazon Web Service (AWS).


Rajapinnoille tapahtui sama kuin mobiilisovelluksille, erona oli ainoastaan kohderyhmä. Kännykkäsovelluksia myydään loppuasiakkaille, ja niiden asennus ja myynti tapahtuvat kuluttajille tarkoitettujen sovel- lusmyyntiin tarkoitettujen alustojen (markkinapaikkojen), kuten Google Play ja Apple Store, kautta. Alustalla (engl. platform) tarkoitetaan sellaista palvelua ja liiketoimintamallia, jossa palvelun tai sisällön tuot- taja- ja kuluttajatahot kohtaavat ja ovat osittain päällekkäisiä. Nämä koh- taamiset synnyttävät tavoitellun verkostovaikutuksen: mitä enemmän on kuluttajia, sitä enemmän on alustalle haluavia palvelun tuottajia. Tällä tavoin syntyvä positiivinen kehä vetää molempia osapuolia tuottamaan alustan avulla yhä enemmän arvoa toisilleen.  


Ohjelmointirajapintoja puolestaan myydään kyseisten sovellusten kehittäjille. Logiikka on kuitenkin sama. Tuote otetaan käyttöön alustan kautta itsepalveluna, ja se voi maksaa tai olla ilmainen. Sovelluskehittäjät ihastuivat tarjolla olevaan ja alati laajenevaan valikoimaan palveluiden kehitystä nopeuttavia ja helpottavia ratkaisuja.


Näin syntyi API-talous, jossa API ei ollutkaan enää sivutuote tai lisäominaisuus fyysisen tuotteen, palvelun tai tietojärjestelmän kyljessä. API muuttui yhä useammin itsenäisesti lisäarvoa tuottavaksi tuotteeksi.


Luku 3 APIt ekosysteemissä

Luvussa pohditaan, millainen rooli APilla on osana digitaalisen ekosysteemin rakentamista. Mitä hyötyä ekosysteemistä on? Miten ekosysteemi poikkeaa alustasta? Miten API-talous ja alustatalous liittyvät toisiinsa ja mitä globaalissa API-maailmassa on tekeillä?

Yhteenveto:

  • Erilaiset ekosysteemit ovat olleet puheenaihe Suomessa viime vuodet. Menestyvän ekosysteemin rakentaminen vaatii innovaatioarkkitehtuurilta tiedon avaamista, osallistumista standardointiin ja täydentävien osien ja palveluiden syntymiseen sijoittamista. Yleensä alustan omistaja vastaa näistä.

  • Yksi pohtimisen arvoinen kysymys on perinteinen muna vai kana -ongelma: syntyykö ekosysteemi APIen ympärille vai edellyttääkö ekosysteemi APIen olemassaoloa? Voidaan perustellusti sanoa molempien olevan mahdollisia reittejä. Näyttää siltä, että useimmiten APIt itsessään eivät välttämättä riitä ekosysteemien rakentamiseen, vaan pikemminkin ekosysteemin arvonmuodostus (arvolupaus) edellyttää tietyntyyppisten täydentävien osasten olemassaoloa. Suomeksi sanoen ekosysteemin arvonluonti vaatii, että APIt tuovat oman lisäarvonsa kokonaisuuteen.

  • APIt ovat aivan keskeinen osanen nykymuotoisten digitaalisten ekosysteemien rakentumista ja rakentamista. APIt ovat uudenlainen mahdollistava tekijä, jolla resursseja voidaan käyttää joustavasti ja monipuolisesti synnyttämään uudenlaisia tarjoomia. Sopivien APIen tunnistamiseksi ja etsimisen helpottamiseksi syntyneet API-luettelot ovat siten välineitä tuoda APIt yhteen eräänlaisiksi markkinapaikoiksi, moderneiksi virtuaalibasaareiksi.

Luku 7 Nautitaan sisäisesti – internal ja private APIt

Luvun kirjoitti Marjukka Niinioja, mutta työstimme yhteistyössä kymmeniä lähteitä käyttäen API -tikkataulun.


Luku 8 Kumppanuuden tähden – partner API

Luvussa käsitellään sitä, miten kumppani-APIt ovat yrityksen askel API-talouteen. Kumppani-API on yritykselle strateginen päätös. Luvussa avataan esimerkkitapausten kautta eri tapoja hyödyntää kumppanirajapintoja liiketoiminnassa. Lisäksi luku tarjoaa parhaita käytäntöjä kumppani-Apin suunnitteluun, toteutukseen, jalkautukseen ja iteratiiviseen kehittämiseen.


Yhteenveto:

  • APIt helpottavat kumppaniverkoston laajentamista.

  • Kumppani-API kannattaa tuottaa olettaen, että se avataan jossakin vaiheessa laajemman kohderyhmän käyttöön.

  • Kumppani-API on yrityksen strategisen tason päätös, joka muuttaa merkittävästi yrityksen myyntiä.

  • Jokainen toimiala voi hyötyä hyvin suunnitellun ja kohdennetun kumppani-APIn käytöstä lisääntyneen myynnin muodossa.

  • Kumppanin API-käyttöä seuraamalla voit löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia.


Luku 10 Hyödyntäjäyhteisö asiakkaana

Tässä luvussa käsitellään hyödyntäjäyhteisön (B2D, Business to Developer) erilaisuutta suhteessa perinteiseen kohdemarkkinaan eli digitaalisten palveluiden loppukuluttajiin. APIn hyödyntäjät eli kehittäjät vaativat omanlaisensa suoran ja myyntijargonista ja käytännöistä vapaan tavan asioida kanssanne. Yleensä dialogi hyödyntäjien kanssa kulminoituu kehittäjäkeskukseen (Developer Portal), jonka tavoite on auttaa hyödyntäjää ymmärtämään APIsi tuottama lisäarvo ja tarjota keinot nopeaan käyttöönottoon.


Yhteenveto:

  • Jos haluat saada kehittäjät puolellesi, sytytä heidän intohimonsa ja luovuutensa, tue ja siloita heidän polkuaan sekä mahdollista business.

  • Hyödyntäjäyhteisön jäsenet ovat kiinnostuneita eri asioista ja omaavat erilaiset lähtökohdat.

  • Aika on arvokasta myös kehittäjille, ja kehittäjät ovat fiksulla tavalla laiskoja.

  • Koodaajien lisäksi sinun tulee ymmärtää heidän esimiehiään.

  • Pyri ymmärtämään hyödyntäjän arkea ja heidän ongelmiaan sekä luomaan niihin ratkaisuja.

  • Kehittäjän motiivien (sisäiset ja ulkoiset) ymmärtäminen on olennainen osa menestyviä rajapintoja.

Luku 14 Tyyli ennen kaikkea – API Design Guide

API-tyyliopas (API Design Guide) ohjaa APIen kehitystä luomalla edellytykset ylläpidettäville rajapinnoille ja elinkaarelle. Yhtenäinen standardeihin pohjautuva tyyli läpi API-perheen luo ammattimaisen mielikuvan, lisää ennakoitavuutta, säästää kehityskustannuksia, nopeuttaa APIn kehitystä, helpottaa käyttöönottoa ja siten myös lisää APIn käyttöä. Tyyliopas ei ole erillinen saareke, vaan parhaimmillaan osana tiivistä vuorovaikutusta eri osapuolten välillä APIn kehittämisprosessissa.


Yhteenveto:

  • Yhtenäinen standardeihin pohjautuva tyyli läpi API-perheen luo ammattimaisen mielikuvan, lisää ennakoitavuutta, säästää kehityskustannuksia, nopeuttaa APIn kehitystä, helpottaa käyttöönottoa ja siten myös lisää APIn käyttöä.

  • Tyylioppaan keskeinen tehtävä on standardoida organisaation REST APIen suunnittelua, kehittämistä ja käyttäytymistä riippumatta siitä, ovatko hyödyntäjät sisäisiä tai ulkoisia.

  • Käytä standardeja APIn kuvauksessa ja tietosisällöissä.

  • Käytä ulkopuolisia tahoja APIn muotoilun evaluoinnissa välttääksesi pahimmat virheet ja maksimoidaksesi kehittäjäkokemuksen.

  • Tutustu olemassa oleviin julkisiin API-tyylioppaisiin ja julkaise omasi ennen kuin aloitat laajemman API-tuotannon.


Luku 16 Kehittäjäkokemus on uusi musta

Luvussa kerrotaan, millaisia ovat rajapinnat, joihin rakastutaan ja joista kerrotaan toisille hyödyntäjille. Lisäksi pohditaan, miten tällaiseen tilanteeseen pääseminen rakennetaan käyttäen hyväksi asiakaspolun ja asiakaskokemuksen ymmärtämistä. Lopputuloksena on kehittäjäkokemus, joka lisää APIsi myyntiä ja kasvattaa APIn ympärille yhteisön.


Yhteenveto:

  • Kehittäjäkokemus ei ole vain tekniikkaa tai välineitä. Loistavassa kehittäjäkokemuksessa ymmärretään hyödyntäjien tarpeita, reittejä tuotteen äärelle ja kuunnellaan sekä hyödynnetään saatua palautetta.

  • APIn ilmaiskäyttö (freetier) ei ole vain myynnin edistämistä tai ilmaista kokeilua mahdollistava, vaan osa kehittäjäkokemusta. Ilmaiskäyttö on tapa tarjota potentiaaliselle maksavalle asiakkaalle tutustumis- ja kokeilumahdollisuus.

  • Loistava kehittäjäkokemus on myyntivaltti. Huono kehittäjäkokemus tuhoaa APIsi mahdollisuudet menestyä kovenevassa API-markkinassa.

  • Kehittäjäkokemus, niin kuin API itsessään, on jatkuvasti kehittyvä ja vaatii panostusta.

Loppusanat

Lukija on saattanut kirjaa lukiessaan miettiä, miksi kirjan nimi on API-talous, kun API-taloutta ei omana lukunaan ole käsitelty. Meillä kirjoittajilla oli ennen kirjaprojektin aloitusta jo mielessämme kyseisen termin epämääräisyys. Kirjan kirjoittamisen aikana varmistuimme siitä, että kyseinen termi on kovin uusi ja sen tulevaisuus on vielä epävarma.


Tutkimuskirjallisuudesta ei juuri löydy API-taloudesta asiaa. Pohdimme termin avaamista kirjan kirjoittamisen lomassa päivittäin pidetyissä keskusteluissa, jotka useamman kerran jatkuivat yömyöhään.


Jarkko totesi muille jossain vaiheessa, että"määrittelemme alustatalouden, ekosysteemin ja APIn, mutta jos emme määrittele API-taloutta, näytämme hölmöilta, koska se on kirjan nimessä."

Pitkällisen keskustelun ja lukujen kirjoittamisen edetessä päädyimme

yhdessä toteamaan, että koska kirjan muut luvut kertovat API-taloudesta käytännön esimerkkien kautta, niin kirjoitetaan API-talouden määritelmä kirjan loppuun. Luit sitten kirjan luvut sisällysluettelon mukaisessa tai jossain muussa sinulle paremmin sopivassa järjestyksessä, olet kohdannut kymmeniä eri esimerkkejä ja näkökulmia API-talouteen.

Määrittelemme API-talouden seuraavasti:

API-talous tarkoittaa, että yritys hyödyntää toisilla organisaatioilla olevia resursseja (esim data tai toiminto) tehokkaasti ja nopeasti tuottaakseen lisäarvoa omille asiakkailleen. Hyödyntämisessa rakennuspalikoita ovat omat ja toisten tarjoamat julkiset rajapinnat (maksulliset tai ilmaiset) sekä kehittäjäyhteisöt, joita hyödyntämällä yritys pystyy vastaamaan nopeammin muuttuviin ja ennakoimattomiin asiakastarpeisiin. API-taloudelle luonteenomaista on kilpailu sovelluskehittäjien suosiosta, ja ensisijaisina asiakkaina pidetään sovelluskehittäjiä. Toisin sanoen tarjotaan palveluita yrityksiltä kehittäjille (Business-to-Developers, B2D) .
36 views

©2018 by apitalisti
 

Yhteystiedot

Brändit

Apitalist is registered trademark of APInf Ltd

APIOps is registered trademark of Osaango Ltd and APInf Ltd

Tilaa kirja

API -talous 101 -kirja Alma Talent kaupassa!

Podcast

"Opi tuntemaan API -asiakkaasi" podcast -sarja

Lue lisää!